Tietoa selkäkivusta

Vesa Lehtolan väitöstutkimus

  • Etusivu
  • Ansioluettelo
  • Taustatietoa

Selkeä yhteenveto selkäkivusta

Posted by on 11.10.2021
Posted in: biopsykososiaalinen, fysioterapia, kirja-arvio, selkäkipu. Tagged: selkäkipu.

Hannu Luomajoen ja Anna Sievisen kirjoittama Taltuta kipu -istuvan ihmisen käsikirja pyrkii antamaan selkäkipuiselle ihmiselle selkeitä tietoja ja taitoja selkäkivun kukistamiseen. Kirjan luettuani vakuutuin heidän suurimmalta osin siinä onnistuneen.

Kirja jakautuu kahteen päälinjaan: tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan esittelyyn ja ihmisten kokemien tules-kipujen hoitamisen pääpiirteiden avaamiseen. Näiden molempien päälinjojen yhdistävä tekijä on omatoimisen liikunnan ylistys. Anatomia, fysiologia, tule-vaivat, kivun fysiologia ja yleisimmät hoitomenetelmät päätyvät kirjoittajien luomassa tarinassa samaan lopputulemaan; liikunta on oikein annosteltuna selkeästi paras lääke ja ennaltaehkäisy tule-vaivoissa. Tieteellisen näytön tuki on kirjoittajien takana yksiselitteisen selkeästi.

Kirjan alkuosan ihmisen kehityshistorian kuvaus on lukijalle nautinnollinen kokemus. Mielleyhtymä Juha Hurmeen Finlandia-palkittuun Niemi-teokseen käy usein mielessä lukiessani metsästäjä-keräilijän kehityskaaresta nykyiseen istuvan ihmisen malliin. Luova ratkaisu on esitellä proteoglykaani Petri Pulloharjana ja kollageeni Kaisa Kollageenina. Tarina saa uuden ulottuvuuden näiden tyyppien kietoutuessa toisiinsa sidekudoksen vahvistuessa ja heidän erotessa toisistaan haurastumisen seurauksena. Liikunnan vaikutusmekanismeista juuri tuki- ja liikuntaelimistön rasituksensiedon lisääntyminen saa oivallisen kehystarinan.

Kivun biopsykososiaalinen viitekehys avataan lukijaystävällisesti, kevyesti ja ymmärrettävästi. Psyykkisen stressin aikaansaama kortisoli-hormonin liiallinen eritys pysäyttää lukijan pohtimaan omaa henkistä kuormitustaan ja sen aiheuttamaa painetta kivun kokemukselle. Fyysisten rakenteiden luonnollinen paranemisprosessi nostetaan havainnollisesti tekstissä esille ja meille tule-vaivojen kanssa työskenteleville fysioterapeuteille teksti toimii tukena selitysmalleillemme.

Kirjassa ei ole yhtään kuvaa, mikä on mielestäni hyvä ratkaisu. Kriittisesti arvioituna kirjan loppuosan sinänsä selkeään hoitomallien esittelyyn olisin kaivannut hieman avaruutta; lähes kaikkien diagnoosien hoitomallina pari fysioterapiakertaa ja sen jälkeiset omatoimiset harjoitteet tuntuu fysioterapeutin näkökulmasta hieman ylimalkaiselta. Niissä tutkimusasetelmissa, missä fysioterapiaa on toteutettu yksilöllisesti, hoitokäyntejä on ollut selkeästi enemmän. Stratifioitujen tutkimuslomakkeiden kehittäjien kansainvälinen työryhmä ehdottaa niille potilaille, joilla on korkea riski saada selkäkipu pitkittymään, intensiivisempää fysioterapiaa. Lisäksi en nähnyt kirjassa kertaakaan trendikästä vertaistuki-sanaa. Luulen kirjoittajien painotuksen olleen akuutin ja subakuutin kiputilan tehokkaassa haltuunotossa sekä vaivojen ennaltaehkäisyssä, minkä vuoksi kroonisen kivun hoitoperiaatteet jäävät vähemmälle käsittelylle.

Nautittava ja selkeä lukukokemus. Tulen mielelläni lainaamaan kirjaa vastaanotollani käyville tule-vaivaisille asiakkaille.

Posts navigation

← Tietoa selkäkivusta
Työntäyteinen Joyride (kiitospuhe 27.11.) →
  • Novelli Kaiken maailman fysiot

    • Novelli Kaiken maailman fysiot
  • Tietoa selkäkipuisille

    • Selkäkivun pitkittyminen
    • Selkäkivun luokittelu
    • Selän voi opettaa kivuttomaksi
    • HyväSelkä-lehden 01/15 artikkeli
    • Tietysti.fi
    • Selkäkipu ja lääkärikäynti
    • Kipu on korvien välissä
    • Nikamat lukossa
    • Liikehallinta on selkäkipuisen ystävä
    • Kela tutkimusraportti
    • Minä väitän / HS
    • TULE-kuntoutus
  • Tietoa alan ammattilaisille

    • Previous article (not PhD)
    • 1st PhD work
    • 2nd PhD work
    • Mind the Movement -haastattelu
    • Luento fysioterapeuteille
  • Koulutusta alan ammattilaisille

    • Alaselkävaivojen harjoittelu
    • Alaselän liikekontrolli
    • Rintaranka
    • Si-nivel
    • Huimaus
  • Tutkimusmittareita alan ammattilaisille

    • Haitta-aste Roland-Morris
    • Haitta-aste Oswestry
    • Masentuneisuus DEPS
    • Liikkumisen pelko TSK
    • Toimintakyky PTA
    • PTA-mittarin käyttöohje
    • STarT Back
  • Viimeisimmät artikkelit

    • Työntäyteinen Joyride (kiitospuhe 27.11.)
    • Selkeä yhteenveto selkäkivusta
    • Tietoa selkäkivusta
    • Kansainvälisyys arvossa
    • Muutos käynnistyy
  • Arkistot

    • marraskuu 2021
    • lokakuu 2021
    • marraskuu 2020
    • elokuu 2020
    • elokuu 2019
    • toukokuu 2019
    • tammikuu 2019
    • lokakuu 2018
    • huhtikuu 2018
    • helmikuu 2018
    • joulukuu 2017
    • lokakuu 2017
    • elokuu 2017
    • kesäkuu 2017
    • maaliskuu 2017
    • tammikuu 2017
    • joulukuu 2016
    • lokakuu 2016
    • syyskuu 2016
    • elokuu 2016
    • toukokuu 2016
    • maaliskuu 2016
    • joulukuu 2015
    • syyskuu 2015
    • huhtikuu 2015
    • tammikuu 2015
    • lokakuu 2014
    • syyskuu 2014
    • elokuu 2014
  • Meta

    • Kirjaudu sisään
    • Sisältösyöte
    • Kommenttisyöte
    • WordPress.org
Proudly powered by WordPress Theme: Parament by Automattic.