krooninen kipu

Näyttökuva 2018-04-04 kello 19.48.11Keväällä 2018 tulee kuluneeksi 30 vuotta valmistautumisestani fysioterapeutiksi. Olen koko työurani työskennellyt tuki- ja liikuntaelinongelmien parissa ja erikoistunut selkäkipujen fysioterapiaan. Kulunut aika on kliseen mukaisesti vierähtänyt nopeasti. Niin voi sanoa myös ammattini sisällön muutoksista; nopeassa vauhdissa kasvava tutkimusmäärä on muuttanut selkäkivun fysioterapiaa.

Viimeisin Muutoksen aalto on juuri nyt käynnissä: kansainvälisen tutkijayhteisön yhteenveto selkäkivun hoitoon käytetyistä menetelmistä muuttaa käytäntöjä radikaalisti. Turhia magneettikuvatutkimuksia, pitkiä sairaslomia, aiheettomia lääkekuureja, selkäleikkauksia ja pitkiä passiivisia hoitojaksoja kritisoidaan ja omatoimiseen selkäkivun itsehoitoon kannustetaan. Fysioterapeutin näkökulmasta terapeutti-potilas -suhde lähentyy; yhteisesti ja selkokielellä laaditut fysioterapian tavoitteet ohjaavat toteutusta. Fysioterapeutin tulee oppia kuuntelemaan potilaan huoli ja osata rohkaista aktiivisuuden säilyttämiseen. Fysioterapeutit saavat myös uusia tutkimuslomakkeita käyttöönsä. Näiden avulla on mahdollista seuloa pelkkää neuvontaa, tai vastaavasti useampaa fysioterapiakäyntiä, vaativa tilanne.

Myös fysioterapian sisältöä tarkentava aaltoliike on käynnistynyt. Viime viikolla väitöstyöni ohjaajan professori Hannu Luomajoen työryhmä julkaisi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen liikekontrollin harjoitteiden vaikutuksesta alaselkäkipuun. Näiden harjoitteiden vaikuttavuus on hyvä ja verrattaessa muihin harjoittelumuotoihin liikekontrollin harjoitteet osoittautuivat tehokkaammiksi. Oman väitöstyöni päätutkimus oli myös valikoitunut tähän kirjallisuuskatsaukseen. Tämä tulos ei ratkaise selkäkipuisen potilaan harjoitteiden valikoitumista sellaisenaan, vaan edelleen tarvitaan hyvää potilaan haastattelu- ja kliinistä tutkimustaitoa ja kliinistä päättelyä.

Ja se yksilöllinen, ainutlaatuinen potilas pitää sopivasti vireänä. 30 työvuoden jälkeenkin.

IMG_20180210_142140Olen ollut fysioterapeutin urani aikana monenlaisissa omaa ammattitaitoani arvioivien tilanteiden kohteena: teoriatenttejä, käytännön työnäytteitä, graduseminaareja, kansainvälisiä ja kansallisia kongressiesityksiä unohtamatta väitöstilaisuuttani. Suoria televisioesityksiäkin ja lehdistöhaastatteluja on mahtunut mukaan.

Eilen koin aivan uuden oppimistilanteen Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen fysioterapeuttien verkostoitumistapaamisessa Helsingissä. Kokoontumisen teemana oli ”Ekspertit työssään” ja sain kunnian olla yksi näistä kolmesta ekspertistä. Muut olivat Mikko Patovirta ja Jerry Ketola, raudanlujia alan ammattilaisia kumpikin. Koulutuksen tavoitteena oli havainnollistaa meidän kolmen lähestymistä saman, moniongelmaisen potilaan haastatteluun, tutkimiseen ja fysioterapiasuunnitelman tekemiseen.

Tilaisuus eteni siten, että minä tutkin ja arvioin potilaan ensin. Painotin esityksessäni potilaan itse merkitykselliseksi ongelmaksi kokeman toiminnan korjaamista. Tämän potilaan toimintaongelmat liittyivät pystyasennon hallintaan, seisomiseen ja kävelyyn ja tämän johdosta löysin hänelle asiaan soveltuvia tasapainoharjoitteita. Mikko Patovirta on erikoistunut psykodynaamiseen fysioterapiaan. Hänen lähestymistavassaan samainen potilas sai erittäin käytännönläheisiä kehon jännittymisen reaktioiden tunnistamisharjoitteita. Jerry Ketola toi Suomeen vastikään rantautuneen CFT- menetelmän näkemyksen potilaan haastatteluun ja sitä kautta esille tulleisiin kuntoutumisen esteisiin. CFT eli kognitiivisfunktionaalinen terapia on lupaava, uusia näkökulmia tuonut näkemys potilaan kokonaisuuden huomioivaan terapiaan. Myös Jerryn potilaalle antamat kotiharjoitteet vaikuttivat osuneen kohdalleen ja tilaisuuden potilas koki ne hyödyllisiksi. Mielestäni merkittävää meidän kolmen johtopäätöksissä oli yhtenäinen näkemys potilaan kyvystä pystyä itse omilla toimillaan ja pienillä muutoksilla muuttamaan kiputilaansa ja toimintakykyään.

Tilaisuuden päätti yleisönä toimineiden fysioterapeuttien avoin palautekeskustelu. Itse koin eilen järjestetyn tilaisuuden rakenteen olleen erittäin hyödyllinen; uskon, että ”ekspertit”, yleisö ja potilas loivat monikerroksisen ja kaikkiin suuntiin avautuneen oppimistilanteen, jonka lopuksi koimme kaikki olleemme voittajia.

Kun Keith Richards ruoskii Rolling Stonesin Start Me Upin avausriffin käyntiin selkäytimessäni värähtää. Hermoimpulssit käynnistyvät, livekeikkojen muistijäljet lyövät alitajunnan läpi. Korvat herkistyvät desibelimyrskyn vastaanottajaksi. Katse keskittyy Keithin keltamustaan Gibsoniin. Tuoksut: savua, oma hienhaju, sateenjälkeisen stadionin ja tiiviin ihmismassan haju. Suun karhea tuntuma on viimeisen irlantilaisviskin poltteinen. Vuosien odotuksen täyttyminen Helsingissä, Göteborgissa tai Wienissä; jos Start Me Up avaa keikan, kyyneleet alkavat valua. Eturivissä se ei ole edes harvinaista. Meidän taustat vaihtelevat, mutta Rollarikeikalla kuoriutuu pinnan ravistava alkukantaisuus. Kaksi seuraavaa tuntia avausbiisin jälkeen olen vapaa. Mies.

Ja nyt tuo impulssivirta huuhtelee minua päivittäin: tekstiviestin hälytysääni möykkää Start Me Uppia!

STarT Back Screening Tool on Keelen yliopistossa kehitetty seulontakysely. Lomake on osoittautunut lupaavaksi selkäpotilaiden hoitolinjauksen määrittäjäksi: matalan riskin potilaille riittää kevyemmät toimenpiteet ja korkean kroonistumisriskin potilaat tulisi hoitaa moniammatillisisesti. Professori Jaro Karppisen työryhmä suoritti lomakkeen suomennoksen validointitutkimuksen (Transcultural adaption and psychometric properties of the STarT Back Screening Tool among Finnish low back pain patients. European Spine Journal, 2015 Feb.). Tulemme saamaan STarTin kliiniseen käytäntöön keväällä 2016 tekstiviimeistelyjen jälkeen. Lataan sen tällöin tältä sivulta ladattavaksi ja tulostettavaksi.

If you start me up
If you start me up I’ll never stop

You can start me up
You can start me up I’ll never stop
I’ve been running hot
You got me just about to blow my top
You can start me up, you can start me up,
I’ll never stop, never stop, never stop, never stop

(Jagger/Richards)

 

 

 

Oheistin tämän sivuston oikeaan palstaan Selkäliiton julkaiseman HyväSelkä-lehden artikkelin, jonka olen kirjoittanut selkäkipuisille ihmisille. Tarkoitukseni on herättää lukijaa pohtimaan erilaisten selkäkipujen eroavuutta toisistaan.

Lue itse. Ja mieti.