liikekontrollin häiriö

Näyttökuva 2018-10-18 kello 19.43.15Odotukset olivat korkealla, kun sain luettavakseni Hannu Luomajoen uuden kirjan Liikkeen ja liikekontrollin testaaminen ja harjoitteet (VK-Kustannus Oy). Eikä kirja todellakaan pettänyt odotuksia. Klikkaa viereistä kuvaa—->

 

Fysioterapeutin kliininen tutkimustaito ja näyttöön perustuvien hoitomenetelmien valinta on korostunut viimeisten vuosien keskusteluissa.  TULE-vaivojen esiintyvyys ei ole laskenut huolimatta lisääntyneestä vaivojen syntyyn vaikuttavien tekijöiden tunnistamisesta. Parantuneet kuvantamismenetelmät, esimerkiksi magneettikuvaus, eivät myöskään ole varsinaisesti tarkentaneet hoitomenetelmien onnistumista. Kliinisen tutkimisen ja päättelyn yhteistyönä tapahtuva yksilöllisen hoitosuunnitelman laadinta korostuu. Juuri tähän Luomajoen kirja antaa selkeitä toimintamalleja – sekä tutkimisen että potilaalle ohjattavien harjoitteiden kautta.

 

Kirjan jaottelu on selkeä ja lukijaystävällinen. Neljän tutkimus- ja hoitokohteen esittely toimii erinomaisesti (selkä, niska, olka, alaraajat). Kirjan teemat etenevät loogisesti helpoista testeistä haastavampiin ja tarjoaa kullekin liike- tai kontrollihäiriölle näyttöön perustuvaa jatkoharjoittelua. Kuvamateriaali on selkeä ja liittyy oleellisesti testien ja harjoitteiden onnistuneeseen ymmärtämiseen. Kunkin kappaleen lopussa oleva lähdeluettelo on vaikuttava sisältäen tuoreita satunnaistettuja tutkimuksia ja kirjallisuuskatsauksia. Hannun kirja onkin tieteellisen viitekehyksen ja käytännön fysioterapian oivallinen yhteenliittäjä.

 

Mielestäni onnistunut ratkaisu on myös manuaalisen terapian liittäminen liikehäiriöiden fysioterapian käynnistäjäksi. Ja manuaalisen terapian kohdalla tieteellinen tutkimusnäyttö ei ole kiistaton, minkä Hannu selkeästi tuo esille.

 

Löysin toki myös kriittisiä kohteita kirjan sisällöstä. Shirley Sahrmannin uraauurtava työ liikekontrollin häiriöiden testaamiseen ja harjoitteiden laatimiseen tuodaan hyvin esille. Sahrmannin ajatus ns. Kinesiopatologisesta mallista (pitkään jatkuva nivelen väärä kuormitus johtuen liikekontrollin pettämisestä johtaa kudosten patofysiologiaan) on maailmalla joutunut kriittisen tarkastelun kohteeksi; erityisesti vartalon asennon eli huonoryhtisyyden ei ole osoitettu syy-seuraussuhde –analyyseissä johtavan selkäkipuun. Myöskään liikekontrollin heikentyminen ja sen seurauksena alkava selkäkipu ei ole vielä tutkimusasetelmissa selvinnyt. Nykyään onkin fysioterapia-alalla trendikästä puhua kudosten adaptaatiokyvystä ja antaa erityisesti ennestään kivuttomien ihmisten ”liikkua niin kuin haluavat”. Sen sijaan monilla selkäkipuisilla näitä liikekontrollin häiriöitä esiintyy. Uudempi käsitys liikekontrollin häiriöiden spesifeistä harjoitteista on se, että ne palauttavat kipupotilaan monimuotoisen, vaihtelevan selän asennonhallinnan. Luultavasti tämä selittää spesifien harjoitteiden menestyksen erityisesti haitta-asteen alentamisessa ja toimintakyvyn parantumisessa. Sahrmann, jota kirjan kirjoittanut Hannu myötäilee, haluaa puuttua liikkeen optimaalisempaan jakautumiseen eri nivelten välillä jo ennen kipuepisodien alkua. Onko tämä oikea tapa? Väittely jatkukoon.

 

Kirja oli myös helppolukuinen. Hannu on editoijan käsittelynkin jälkeen julkaissut lähes puheenomaisen tekstituotoksen, mikä miellytti minua lukijana. Joidenkin taulukkojen täsmällisyyttä olisin rutistanut editointivaiheessa. Ilmaisu ”ja niin edelleen”, ”jne” toistui usean teksti- ja taulukkokohdan viimeisenä lauseena. Mielestäni ilmaisu jättää lukijalle liian paljon tulkinnanvaraa.

 

Lopuksi haluan vilpittömästi suositella kirjaa. Kenelle? Aivan jokaiselle käytännön työtä tekevälle fysioterapeutille. Kokeneille ja vasta-alkajille.

Näyttökuva 2018-04-04 kello 19.48.11Keväällä 2018 tulee kuluneeksi 30 vuotta valmistautumisestani fysioterapeutiksi. Olen koko työurani työskennellyt tuki- ja liikuntaelinongelmien parissa ja erikoistunut selkäkipujen fysioterapiaan. Kulunut aika on kliseen mukaisesti vierähtänyt nopeasti. Niin voi sanoa myös ammattini sisällön muutoksista; nopeassa vauhdissa kasvava tutkimusmäärä on muuttanut selkäkivun fysioterapiaa.

Viimeisin Muutoksen aalto on juuri nyt käynnissä: kansainvälisen tutkijayhteisön yhteenveto selkäkivun hoitoon käytetyistä menetelmistä muuttaa käytäntöjä radikaalisti. Turhia magneettikuvatutkimuksia, pitkiä sairaslomia, aiheettomia lääkekuureja, selkäleikkauksia ja pitkiä passiivisia hoitojaksoja kritisoidaan ja omatoimiseen selkäkivun itsehoitoon kannustetaan. Fysioterapeutin näkökulmasta terapeutti-potilas -suhde lähentyy; yhteisesti ja selkokielellä laaditut fysioterapian tavoitteet ohjaavat toteutusta. Fysioterapeutin tulee oppia kuuntelemaan potilaan huoli ja osata rohkaista aktiivisuuden säilyttämiseen. Fysioterapeutit saavat myös uusia tutkimuslomakkeita käyttöönsä. Näiden avulla on mahdollista seuloa pelkkää neuvontaa, tai vastaavasti useampaa fysioterapiakäyntiä, vaativa tilanne.

Myös fysioterapian sisältöä tarkentava aaltoliike on käynnistynyt. Viime viikolla väitöstyöni ohjaajan professori Hannu Luomajoen työryhmä julkaisi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen liikekontrollin harjoitteiden vaikutuksesta alaselkäkipuun. Näiden harjoitteiden vaikuttavuus on hyvä ja verrattaessa muihin harjoittelumuotoihin liikekontrollin harjoitteet osoittautuivat tehokkaammiksi. Oman väitöstyöni päätutkimus oli myös valikoitunut tähän kirjallisuuskatsaukseen. Tämä tulos ei ratkaise selkäkipuisen potilaan harjoitteiden valikoitumista sellaisenaan, vaan edelleen tarvitaan hyvää potilaan haastattelu- ja kliinistä tutkimustaitoa ja kliinistä päättelyä.

Ja se yksilöllinen, ainutlaatuinen potilas pitää sopivasti vireänä. 30 työvuoden jälkeenkin.

Oheistan nettisivun, johon on laadittu SOMTY ja SMLYn Syysopintopäivien luentoni. Otsikon mukaisesti luennossa pohditaan alaselkävaivojen harjoittelutapoja teemalla tarvitaanko spesifisyyttä vai riittääkö keskivartalon lihaksia vahvistava harjoittelu. Esitys rakentuu tieteelliseen viitekehykseen ja sen sisällä on myös oman väitöstyöni keskeiset tulokset ja johtopäätökset.

Saat valtuuteni käyttää tätä esitystä oman oppimisen lisäksi opetuskäyttöön esimerkiksi fysioterapiaopiskelijoille.

Joten, tuosta klikkaamalla pääset vauhtiin.. Useassa diassa saat lisätekstiä tai kuvioita näkyviin klikkaamalla dian oikeassa yläkulmassa olevaa nuolta tai Next-painiketta.

https://indd.adobe.com/view/417814f3-c52d-49a2-bdc5-0fb6050c45cd

Tästä on nyt laadittu pysyvä linkki oikean palstan kohtaan Tietoa alan ammattilaisille, josta löytyy otsikko Luento fysioterapeuteille.

Tämä syksy on kiireisin luento- ja koulutusurani aikana. Useat työyhteisöt ovat kutsuneet minut esittämään väitöstyöni tuloksia. Esiinnyn SOMTYn ja SMLYn yhteisillä Syysopintopäivillä Tampereella ja Lounais-Suomen Fysioterapeuttien 90-vuotisjuhlassa Turussa.

Kaikille fysioterapeuteille avoimia koulutuksiani on mm. Lahden AMK:n täydennyskoulutus otsikolla ”Alaselän liikekontrollin häiriö – miten toimia?”

Kaksipäiväinen koulutuskokonaisuus, joka muodostuu ensimmäisen päivän teoriaosuudesta (5 x 45 min.) ja toisen päivän käytännön klinikkatyöskentelystä (8 x 45 min).
Koulutukseen voi osallistua joko molempiin päiviin tai erikseen vain luentopäivään.
22.9.2017 klo 12.00 – 17.00 luento
23.9.2017 klo 9.00 – 16.00 käytännön klinikkatyöskentely.

Ilmoittautuminen

Minna Kämäri
minna.kamari@lamk.fi
p. 044 708 1445

Toivottavasti nähdään koulutuksissa!

Ylen Kotkan toimitus kävi tekemässä väitöstyöni tuloksista haastattelun Kotkan OMT-Fysion toimitiloissa. Haastattelu tuli ulos Kaakkois-Suomen Alueuutisissa 19.1. Lisäksi toimitus teki nettiuutisversion haastattelusta ja se on luettavissa http://yle.fi/uutiset/3-9408601

Facebook-maailmaan jäi myös videoitua tarinaa tästä haastattelusta eli kun haet Facebookista Yle Kotkan sivuston, löydät materiaalin.

nayttokuva-2016-12-11-kello-18-50-38Mind the Movement on kolmen OMT-fysioterapeutin ylläpitämä mielenkiintoinen ja ajankohtainen blogisivusto (www.mindthemovement.net). Erityisesti TULE-fysioterapian uusimpiin ilmiöihin keskittyvä sivusto on hyödyllinen alan asiantuntijoille (lääkäreille, fysioterapeuteille ja alan opiskelijoille). Sivuston ylläpitäjät lähestyivät minua haastattelun merkeissä ja sainkin puristettua väitöstyötäni koskeneet vastaukset. Hyvää sparrausta tulevaan väitökseen.

Liitin haastattelun oikealla olevaan Tietoa alan ammattilaisille -otsikon alaiseen palstaan. Koko Mind the Movementin työstämä teksti pohdintoineen on luettavissa heidän kotisivultaan otsikolla ”Uutta tietoa harjoittelun vaikuttavuudesta alaselkäkivussa – haastattelussa Vesa Lehtola”.

Kiitos Jukka Aho, Mikko Eerola ja Julius Luomajoki.

wp_20161212_001Taidan kuulua kategoriaan ”Mies, joka ei osannut sanoa ei”. Olen nimittäin saanut useilta tahoilta pyynnön kirjoittaa artikkeli väitöstutkimukseni keskeisimmistä tuloksista. Enkä ole osannut oikein kieltäytyäkään, tieteen kun kuuluisi olla kriittiselle tarkastelulle avointa.

Olen jo aiemmin raportoinut tuloksiani fysioterapeuttisille ammattilehdille ja tämän syksyn aikana olen kirjoittanut kolme uutta artikkelia eri kohderyhmille. Ensimmäinen tiivistelmä väitöstyöstäni on reumatautien lääkäreiden luettavissa heidän sisäiseen jakeluunsa ilmestyvässä Reumatautien BestPractice -julkaisussa. Toisen artikkelin kirjoitin Fysioterapia-alan näkövammaisten jäsenlehteen. Pidin vastikään tälle ryhmälle koulutuspäivän Tuusulassa.

Avointa tiedonkulkua edustaa juuri ilmestynyt asiantuntija-artikkelini HyväSelkä -lehdessä otsikolla ”Selän käyttämistä voi opetella”. Selkäliiton julkaisemasta HyväSelkä -lehden numerosta 4/16 löydät tuon tekstini.

Tulevan väitöskirjani otsikoksi on muodostumassa Movement control impairment in recurrent subacute low back pain. A randomized controlled trial between specific movement control exercises and general exercises. Kuten otsikosta voi päätellä, teksti on englanninkielistä. Olen tämän vuoden aikana kirjoittanut useaan julkaisuun selkäkipuun ja tutkimustuloksiini liittyviä artikkeleita suomeksi ja liittänyt niitä kirjoituksia tämän blogisivuston oikeaan palstaan. Kirjoitukset löytyvät otsikon Tietoa selkäkipuisille alta.

Tietysti.fi -kirjoitus on julkaistu Suomen Akatemian nettisivustolla www.aka.fi/…/yksilollisesta-harjoittelusta-apua-pitkittyvaan-selkakipuun/. Kotkalaisessa Kaupunkilehti Ankkurissa julkaistiin neljä selkäkipuun liittyvää tekstiäni otsikoilla

Tutkimukseni päärahoittaja oli Kelan tutkimusosasto. Julkaisin tutkimusraporttini heidän nettisivullaan  http://www.kela.fi/tutkimusraportit. Tuo raportti on nyt luettavissa tämän sivuston oikealla palstalla otsikon Kela tutkimusraportti alta. Lisäksi kirjoitin Fysioterapialehden numeroon 3/16 artikkelin väitöstyöni tuloksista. Artikkelin otsikko on Yksilöllisestä harjoittelusta apua pitkittyvään selkäkipuun.


WP_20160308_005

Tuuletuksista ei tahdo tulla loppua. Sain Dr. James Mockridgelta kauneimman koskaan kuulemani viestin: ”Your manuscript has been accepted for publication”. Näin tutkimukseni palasi henkiseen kotiinsa, sillä vuonna 2012 julkaisimme tutkimuksen protokollan BMC Musculoskeletal Disordersissa ja nyt sama julkaisu antoi meille lopputulosten julkaisuun mahdollisuuden.

Olen yrittänyt julkaista myös kahdessa muussa tiedejulkaisussa näitä lopputuloksia, joten koen tämän viimeisen myönteisen julkaisupäätöksen olevan eräänlainen työvoitto. Olen kirjoittanut tätä artikkelia kauan ja hartaasti, muuttanut muotoseikkoja niin useaan kertaan, että – no, ette kuitenkaan uskoisi.. Kahdessa aiemmassa tiedelehden kirjeenvaihdossa ilmeni, ettei uudella tavalla tehty alaryhmäluokittelu välttämättä avaudu puritaanisille ja perinteitä kunnioittaville korkean Impact Factorin julkaisujen päätoimittajille.

Nyt on kuohujuoman paikka. Olen helpottunut, ja se on muuten niin sanottu understatement!

WP_20150424_004Jos tätä väitöstyöprojektia vertaisi 400 metrin juoksuun, uskoisin takakaarteen jälkeisen loppusuoran alkavan häämöttää. Vuonna 2008 aivoriihellä aloitettu ja 2010 virallistettu tutkimusprojekti on edennyt lähes laatimani aikataulun mukaisesti; viimeisen julkaisun päätös puuttuu kuitenkin edelleen. Tämän julkaisun jälkeen aloitan varsinaisen kirjan työstämisen eli sidon eri julkaisut yhteen niitä yhdistävällä tekstillä.

Tutkimukseni esityksiä on vielä aiheen tuoreuden takia jäljellä: Jyväskylässä FYSI-päivillä (juuri nyt, kuvassa UKK-Instituutin tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kati Pasanen), Singaporessa Fysioterapeuttien Maailmanliiton kongressissa ensi viikolla ja syksyllä Helsingissä Fysioterapiakongressissa. Aihe on herättänyt upeasti kiinnostusta, keskustelua ja kommentointia. Pyrin esityksissäni vastaamaan alkuperäiseen tutkimukseni ydinongelmaan: riittävätkö yleiset harjoitteet korjaamaan liikekontrollin häiriöstä aiheutuvaa selkävaivaa vai tarvitaanko spesifejä harjoitteita.

Olen tehnyt talvella Itä-Suomen yliopistolle myös henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaani kuuluneita opintoja. Onneksi osan kursseista pystyy työstämään omalta kotikoneelta käsin. Kesäloman loppuosan olen ajatellut käyttää Kuopiossa tapahtuviin opintoihin. Oppimisen kannalta perinteinen luento ja siihen liittyvä kommunikaatio kouluttajan kanssa on tehokkaampaa kuin erilaisten sähköisten välineiden kautta tapahtuva tietojen siirto. Ainakin tällaiselle vanhan liiton miehelle.