hyvä hoitokäytäntö

Näyttökuva 2018-04-04 kello 19.48.11Keväällä 2018 tulee kuluneeksi 30 vuotta valmistautumisestani fysioterapeutiksi. Olen koko työurani työskennellyt tuki- ja liikuntaelinongelmien parissa ja erikoistunut selkäkipujen fysioterapiaan. Kulunut aika on kliseen mukaisesti vierähtänyt nopeasti. Niin voi sanoa myös ammattini sisällön muutoksista; nopeassa vauhdissa kasvava tutkimusmäärä on muuttanut selkäkivun fysioterapiaa.

Viimeisin Muutoksen aalto on juuri nyt käynnissä: kansainvälisen tutkijayhteisön yhteenveto selkäkivun hoitoon käytetyistä menetelmistä muuttaa käytäntöjä radikaalisti. Turhia magneettikuvatutkimuksia, pitkiä sairaslomia, aiheettomia lääkekuureja, selkäleikkauksia ja pitkiä passiivisia hoitojaksoja kritisoidaan ja omatoimiseen selkäkivun itsehoitoon kannustetaan. Fysioterapeutin näkökulmasta terapeutti-potilas -suhde lähentyy; yhteisesti ja selkokielellä laaditut fysioterapian tavoitteet ohjaavat toteutusta. Fysioterapeutin tulee oppia kuuntelemaan potilaan huoli ja osata rohkaista aktiivisuuden säilyttämiseen. Fysioterapeutit saavat myös uusia tutkimuslomakkeita käyttöönsä. Näiden avulla on mahdollista seuloa pelkkää neuvontaa, tai vastaavasti useampaa fysioterapiakäyntiä, vaativa tilanne.

Myös fysioterapian sisältöä tarkentava aaltoliike on käynnistynyt. Viime viikolla väitöstyöni ohjaajan professori Hannu Luomajoen työryhmä julkaisi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen liikekontrollin harjoitteiden vaikutuksesta alaselkäkipuun. Näiden harjoitteiden vaikuttavuus on hyvä ja verrattaessa muihin harjoittelumuotoihin liikekontrollin harjoitteet osoittautuivat tehokkaammiksi. Oman väitöstyöni päätutkimus oli myös valikoitunut tähän kirjallisuuskatsaukseen. Tämä tulos ei ratkaise selkäkipuisen potilaan harjoitteiden valikoitumista sellaisenaan, vaan edelleen tarvitaan hyvää potilaan haastattelu- ja kliinistä tutkimustaitoa ja kliinistä päättelyä.

Ja se yksilöllinen, ainutlaatuinen potilas pitää sopivasti vireänä. 30 työvuoden jälkeenkin.

IMG_20180210_142140Olen ollut fysioterapeutin urani aikana monenlaisissa omaa ammattitaitoani arvioivien tilanteiden kohteena: teoriatenttejä, käytännön työnäytteitä, graduseminaareja, kansainvälisiä ja kansallisia kongressiesityksiä unohtamatta väitöstilaisuuttani. Suoria televisioesityksiäkin ja lehdistöhaastatteluja on mahtunut mukaan.

Eilen koin aivan uuden oppimistilanteen Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen fysioterapeuttien verkostoitumistapaamisessa Helsingissä. Kokoontumisen teemana oli ”Ekspertit työssään” ja sain kunnian olla yksi näistä kolmesta ekspertistä. Muut olivat Mikko Patovirta ja Jerry Ketola, raudanlujia alan ammattilaisia kumpikin. Koulutuksen tavoitteena oli havainnollistaa meidän kolmen lähestymistä saman, moniongelmaisen potilaan haastatteluun, tutkimiseen ja fysioterapiasuunnitelman tekemiseen.

Tilaisuus eteni siten, että minä tutkin ja arvioin potilaan ensin. Painotin esityksessäni potilaan itse merkitykselliseksi ongelmaksi kokeman toiminnan korjaamista. Tämän potilaan toimintaongelmat liittyivät pystyasennon hallintaan, seisomiseen ja kävelyyn ja tämän johdosta löysin hänelle asiaan soveltuvia tasapainoharjoitteita. Mikko Patovirta on erikoistunut psykodynaamiseen fysioterapiaan. Hänen lähestymistavassaan samainen potilas sai erittäin käytännönläheisiä kehon jännittymisen reaktioiden tunnistamisharjoitteita. Jerry Ketola toi Suomeen vastikään rantautuneen CFT- menetelmän näkemyksen potilaan haastatteluun ja sitä kautta esille tulleisiin kuntoutumisen esteisiin. CFT eli kognitiivisfunktionaalinen terapia on lupaava, uusia näkökulmia tuonut näkemys potilaan kokonaisuuden huomioivaan terapiaan. Myös Jerryn potilaalle antamat kotiharjoitteet vaikuttivat osuneen kohdalleen ja tilaisuuden potilas koki ne hyödyllisiksi. Mielestäni merkittävää meidän kolmen johtopäätöksissä oli yhtenäinen näkemys potilaan kyvystä pystyä itse omilla toimillaan ja pienillä muutoksilla muuttamaan kiputilaansa ja toimintakykyään.

Tilaisuuden päätti yleisönä toimineiden fysioterapeuttien avoin palautekeskustelu. Itse koin eilen järjestetyn tilaisuuden rakenteen olleen erittäin hyödyllinen; uskon, että ”ekspertit”, yleisö ja potilas loivat monikerroksisen ja kaikkiin suuntiin avautuneen oppimistilanteen, jonka lopuksi koimme kaikki olleemme voittajia.

Oheistan nettisivun, johon on laadittu SOMTY ja SMLYn Syysopintopäivien luentoni. Otsikon mukaisesti luennossa pohditaan alaselkävaivojen harjoittelutapoja teemalla tarvitaanko spesifisyyttä vai riittääkö keskivartalon lihaksia vahvistava harjoittelu. Esitys rakentuu tieteelliseen viitekehykseen ja sen sisällä on myös oman väitöstyöni keskeiset tulokset ja johtopäätökset.

Saat valtuuteni käyttää tätä esitystä oman oppimisen lisäksi opetuskäyttöön esimerkiksi fysioterapiaopiskelijoille.

Joten, tuosta klikkaamalla pääset vauhtiin.. Useassa diassa saat lisätekstiä tai kuvioita näkyviin klikkaamalla dian oikeassa yläkulmassa olevaa nuolta tai Next-painiketta.

https://indd.adobe.com/view/417814f3-c52d-49a2-bdc5-0fb6050c45cd

Tästä on nyt laadittu pysyvä linkki oikean palstan kohtaan Tietoa alan ammattilaisille, josta löytyy otsikko Luento fysioterapeuteille.

nayttokuva-2016-12-11-kello-18-50-38Mind the Movement on kolmen OMT-fysioterapeutin ylläpitämä mielenkiintoinen ja ajankohtainen blogisivusto (www.mindthemovement.net). Erityisesti TULE-fysioterapian uusimpiin ilmiöihin keskittyvä sivusto on hyödyllinen alan asiantuntijoille (lääkäreille, fysioterapeuteille ja alan opiskelijoille). Sivuston ylläpitäjät lähestyivät minua haastattelun merkeissä ja sainkin puristettua väitöstyötäni koskeneet vastaukset. Hyvää sparrausta tulevaan väitökseen.

Liitin haastattelun oikealla olevaan Tietoa alan ammattilaisille -otsikon alaiseen palstaan. Koko Mind the Movementin työstämä teksti pohdintoineen on luettavissa heidän kotisivultaan otsikolla ”Uutta tietoa harjoittelun vaikuttavuudesta alaselkäkivussa – haastattelussa Vesa Lehtola”.

Kiitos Jukka Aho, Mikko Eerola ja Julius Luomajoki.

Pidin Suomen Fysioterapeuttien Kipukiertue 2016:n kuuluneen luennon aiheesta ”Voiko tarkennetulla fysioterapialla vaikuttaa selkäkivun uusiutumisen ehkäisyyn?”. Tilaisuus järjestettiin Helsingin Metropolian tiloissa ja kohderyhmänä oli fysioterapeutit ja alan opiskelijat. Sali oli mukavasti täynnä. Nauhoitus on nähtävissä tässä Suomen Fysioterapeuttien YouTube-sivustossa: https://www.youtube.com/watch?v=FGPlR-pED2Y

 

Vuosina 2012-13 Kotkan alueella toteutettu alaselän kahta erilaista harjoittelumenetelmää vertaillut tutkimukseni saa jatkoa: Olemme päättäneet tehdä ylimääräisen kolmen vuoden seurantamittauksen tutkimusryhmän potilaille.

Tähän uuteen mittaukseen päädyimme, koska 12 kuukauden seurannassa saadut tulokset olivat hyviä eli olimme saaneet menetelmillä merkittävää selkäkivusta aiheutuvan haitan lievittymistä ja toimintakyvyn parantumista. Aiomme tällä ylimääräisellä seurantamittauksella tarkastella tutkittavien tilannetta onnistuneen intervention jälkeen varoittamatta heitä etukäteen. Tämän lähestymistavan tarkoitus on realistisesti arvioida voidaanko onnistuneilla fysioterapeuttisilla harjoitteilla vaikuttaa uusien selkäkipuepisodien ennaltaehkäisyyn.

Tutkittavat saavat lähipäivinä kirjeen, jossa heille kerrotaan uudesta mittauksesta.

Jännittävää olla uuden alussa.

Tulevan väitöskirjani otsikoksi on muodostumassa Movement control impairment in recurrent subacute low back pain. A randomized controlled trial between specific movement control exercises and general exercises. Kuten otsikosta voi päätellä, teksti on englanninkielistä. Olen tämän vuoden aikana kirjoittanut useaan julkaisuun selkäkipuun ja tutkimustuloksiini liittyviä artikkeleita suomeksi ja liittänyt niitä kirjoituksia tämän blogisivuston oikeaan palstaan. Kirjoitukset löytyvät otsikon Tietoa selkäkipuisille alta.

Tietysti.fi -kirjoitus on julkaistu Suomen Akatemian nettisivustolla www.aka.fi/…/yksilollisesta-harjoittelusta-apua-pitkittyvaan-selkakipuun/. Kotkalaisessa Kaupunkilehti Ankkurissa julkaistiin neljä selkäkipuun liittyvää tekstiäni otsikoilla

Tutkimukseni päärahoittaja oli Kelan tutkimusosasto. Julkaisin tutkimusraporttini heidän nettisivullaan  http://www.kela.fi/tutkimusraportit. Tuo raportti on nyt luettavissa tämän sivuston oikealla palstalla otsikon Kela tutkimusraportti alta. Lisäksi kirjoitin Fysioterapialehden numeroon 3/16 artikkelin väitöstyöni tuloksista. Artikkelin otsikko on Yksilöllisestä harjoittelusta apua pitkittyvään selkäkipuun.


Kun Keith Richards ruoskii Rolling Stonesin Start Me Upin avausriffin käyntiin selkäytimessäni värähtää. Hermoimpulssit käynnistyvät, livekeikkojen muistijäljet lyövät alitajunnan läpi. Korvat herkistyvät desibelimyrskyn vastaanottajaksi. Katse keskittyy Keithin keltamustaan Gibsoniin. Tuoksut: savua, oma hienhaju, sateenjälkeisen stadionin ja tiiviin ihmismassan haju. Suun karhea tuntuma on viimeisen irlantilaisviskin poltteinen. Vuosien odotuksen täyttyminen Helsingissä, Göteborgissa tai Wienissä; jos Start Me Up avaa keikan, kyyneleet alkavat valua. Eturivissä se ei ole edes harvinaista. Meidän taustat vaihtelevat, mutta Rollarikeikalla kuoriutuu pinnan ravistava alkukantaisuus. Kaksi seuraavaa tuntia avausbiisin jälkeen olen vapaa. Mies.

Ja nyt tuo impulssivirta huuhtelee minua päivittäin: tekstiviestin hälytysääni möykkää Start Me Uppia!

STarT Back Screening Tool on Keelen yliopistossa kehitetty seulontakysely. Lomake on osoittautunut lupaavaksi selkäpotilaiden hoitolinjauksen määrittäjäksi: matalan riskin potilaille riittää kevyemmät toimenpiteet ja korkean kroonistumisriskin potilaat tulisi hoitaa moniammatillisisesti. Professori Jaro Karppisen työryhmä suoritti lomakkeen suomennoksen validointitutkimuksen (Transcultural adaption and psychometric properties of the STarT Back Screening Tool among Finnish low back pain patients. European Spine Journal, 2015 Feb.). Tulemme saamaan STarTin kliiniseen käytäntöön keväällä 2016 tekstiviimeistelyjen jälkeen. Lataan sen tällöin tältä sivulta ladattavaksi ja tulostettavaksi.

If you start me up
If you start me up I’ll never stop

You can start me up
You can start me up I’ll never stop
I’ve been running hot
You got me just about to blow my top
You can start me up, you can start me up,
I’ll never stop, never stop, never stop, never stop

(Jagger/Richards)

 

 

 

Tutkimusprojektini ja tulevan filosofian tohtorin tutkintoni konkreettisin tuotos lienee väitöskirja. Käydessäni elokuussa Kuopiossa suorittamassa opintoja tapasin kaksi ohjaajaani. Olavi Airaksisen ja Ville

PTA-mittarin validointitutkimus

PTA-mittarin validointitutkimus

Leinosen kannustamana aloitan nyt väitöskirjani työstämisen. Onneksi prosessi on pitkälti aiempien tekstieni kokoamista, tekstin järjestelyä ja editointia. Tämän vuoksi en hakenut kirjoittamiseen apurahaa, vaan kirjoitan kirjan oman Kotkan OMT-Fysiossa tapahtuvan työni ja koulutustehtävieni ohessa. Tavoitteeni on saada väitöskirjan luonnos esitarkastukseen tammikuussa 2016.

Päätutkimukseni julkaisupäätös on vielä varmistumatta, mutta uskon päätöksen tulevan vielä tämän vuoden puolella.

Seitsemän vuoden työ latautuu kansien väliin. Tiedosto tiedostolta, lause lauseelta ja pilkkuja viilaamalla.

 

Tutkimuksen protokollan julkaisu

Tutkimuksen protokollan julkaisu