Yleinen

Minua pyydettiin kirjoittamaan blogiteksti osallistumisestani kansainväliseen kongressiin Genevessä. Suostuin ja aloitin kirjoittaa runkotekstiä jo ennen kongressimatkaa. Alkuvaiheen tekstituotos sisälsi tiukkoja faktoja ja pohjatöitä. Maagisesti kirjoittajan kynä alkoi pikkuhiljaa tehdä kaarevampia liukumia; teksti alkoi muuttua eletyksi tarinaksi ja tuli lopulliseen maaliinsa novellin muodossa.

Tekstissä olen ottanut vapauden nimetä suuren kongressin nimeltä World Congress for Physical Therapyn (WCPT) nimellä Liittoutuneet ja oman työtehtäväni mukaisen erikoisliiton International Federation for Orthapaedic Manual Therapyn (IFOMPT) nimellä Spesialistit. Todellisuudessa IFOMPT on yksi WCPT:n jäsenliitoista ja vastaa fysioterapeuttien kansainvälisistä manuaalisen terapian erikoistumisopinnoista.

Tuossa vielä vähän lisää taustatietoa:

Vesa Lehtola (fysioterapeutti OMT, FT, OMT-kouluttaja) on käynyt neljän vuoden aikana Kotkan Opiston luovan kirjoittamisen kursseja useiden opettajien johdolla. Tätä tarinaa on tukenut haminalaisen kirjailija Martti Linnan antama vetoapu.

AVAA TIEDOSTO ALLA OLEVASTA LINKISTÄ ( .PDF ). Istahda nojatuoliin ja anna tunteen viedä.

Kaiken-maailman-fysiot

Sivuston oikeaan palstaan jätän saman linkin pysyvästi otsikon ”Novelli Kaiken maailman fysiot” alle avattavaksi.

Näyttökuva 2018-04-04 kello 19.48.11Keväällä 2018 tulee kuluneeksi 30 vuotta valmistautumisestani fysioterapeutiksi. Olen koko työurani työskennellyt tuki- ja liikuntaelinongelmien parissa ja erikoistunut selkäkipujen fysioterapiaan. Kulunut aika on kliseen mukaisesti vierähtänyt nopeasti. Niin voi sanoa myös ammattini sisällön muutoksista; nopeassa vauhdissa kasvava tutkimusmäärä on muuttanut selkäkivun fysioterapiaa.

Viimeisin Muutoksen aalto on juuri nyt käynnissä: kansainvälisen tutkijayhteisön yhteenveto selkäkivun hoitoon käytetyistä menetelmistä muuttaa käytäntöjä radikaalisti. Turhia magneettikuvatutkimuksia, pitkiä sairaslomia, aiheettomia lääkekuureja, selkäleikkauksia ja pitkiä passiivisia hoitojaksoja kritisoidaan ja omatoimiseen selkäkivun itsehoitoon kannustetaan. Fysioterapeutin näkökulmasta terapeutti-potilas -suhde lähentyy; yhteisesti ja selkokielellä laaditut fysioterapian tavoitteet ohjaavat toteutusta. Fysioterapeutin tulee oppia kuuntelemaan potilaan huoli ja osata rohkaista aktiivisuuden säilyttämiseen. Fysioterapeutit saavat myös uusia tutkimuslomakkeita käyttöönsä. Näiden avulla on mahdollista seuloa pelkkää neuvontaa, tai vastaavasti useampaa fysioterapiakäyntiä, vaativa tilanne.

Myös fysioterapian sisältöä tarkentava aaltoliike on käynnistynyt. Viime viikolla väitöstyöni ohjaajan professori Hannu Luomajoen työryhmä julkaisi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen liikekontrollin harjoitteiden vaikutuksesta alaselkäkipuun. Näiden harjoitteiden vaikuttavuus on hyvä ja verrattaessa muihin harjoittelumuotoihin liikekontrollin harjoitteet osoittautuivat tehokkaammiksi. Oman väitöstyöni päätutkimus oli myös valikoitunut tähän kirjallisuuskatsaukseen. Tämä tulos ei ratkaise selkäkipuisen potilaan harjoitteiden valikoitumista sellaisenaan, vaan edelleen tarvitaan hyvää potilaan haastattelu- ja kliinistä tutkimustaitoa ja kliinistä päättelyä.

Ja se yksilöllinen, ainutlaatuinen potilas pitää sopivasti vireänä. 30 työvuoden jälkeenkin.

Tulevan väitöskirjani otsikoksi on muodostumassa Movement control impairment in recurrent subacute low back pain. A randomized controlled trial between specific movement control exercises and general exercises. Kuten otsikosta voi päätellä, teksti on englanninkielistä. Olen tämän vuoden aikana kirjoittanut useaan julkaisuun selkäkipuun ja tutkimustuloksiini liittyviä artikkeleita suomeksi ja liittänyt niitä kirjoituksia tämän blogisivuston oikeaan palstaan. Kirjoitukset löytyvät otsikon Tietoa selkäkipuisille alta.

Tietysti.fi -kirjoitus on julkaistu Suomen Akatemian nettisivustolla www.aka.fi/…/yksilollisesta-harjoittelusta-apua-pitkittyvaan-selkakipuun/. Kotkalaisessa Kaupunkilehti Ankkurissa julkaistiin neljä selkäkipuun liittyvää tekstiäni otsikoilla

Tutkimukseni päärahoittaja oli Kelan tutkimusosasto. Julkaisin tutkimusraporttini heidän nettisivullaan  http://www.kela.fi/tutkimusraportit. Tuo raportti on nyt luettavissa tämän sivuston oikealla palstalla otsikon Kela tutkimusraportti alta. Lisäksi kirjoitin Fysioterapialehden numeroon 3/16 artikkelin väitöstyöni tuloksista. Artikkelin otsikko on Yksilöllisestä harjoittelusta apua pitkittyvään selkäkipuun.


Kun Keith Richards ruoskii Rolling Stonesin Start Me Upin avausriffin käyntiin selkäytimessäni värähtää. Hermoimpulssit käynnistyvät, livekeikkojen muistijäljet lyövät alitajunnan läpi. Korvat herkistyvät desibelimyrskyn vastaanottajaksi. Katse keskittyy Keithin keltamustaan Gibsoniin. Tuoksut: savua, oma hienhaju, sateenjälkeisen stadionin ja tiiviin ihmismassan haju. Suun karhea tuntuma on viimeisen irlantilaisviskin poltteinen. Vuosien odotuksen täyttyminen Helsingissä, Göteborgissa tai Wienissä; jos Start Me Up avaa keikan, kyyneleet alkavat valua. Eturivissä se ei ole edes harvinaista. Meidän taustat vaihtelevat, mutta Rollarikeikalla kuoriutuu pinnan ravistava alkukantaisuus. Kaksi seuraavaa tuntia avausbiisin jälkeen olen vapaa. Mies.

Ja nyt tuo impulssivirta huuhtelee minua päivittäin: tekstiviestin hälytysääni möykkää Start Me Uppia!

STarT Back Screening Tool on Keelen yliopistossa kehitetty seulontakysely. Lomake on osoittautunut lupaavaksi selkäpotilaiden hoitolinjauksen määrittäjäksi: matalan riskin potilaille riittää kevyemmät toimenpiteet ja korkean kroonistumisriskin potilaat tulisi hoitaa moniammatillisisesti. Professori Jaro Karppisen työryhmä suoritti lomakkeen suomennoksen validointitutkimuksen (Transcultural adaption and psychometric properties of the STarT Back Screening Tool among Finnish low back pain patients. European Spine Journal, 2015 Feb.). Tulemme saamaan STarTin kliiniseen käytäntöön keväällä 2016 tekstiviimeistelyjen jälkeen. Lataan sen tällöin tältä sivulta ladattavaksi ja tulostettavaksi.

If you start me up
If you start me up I’ll never stop

You can start me up
You can start me up I’ll never stop
I’ve been running hot
You got me just about to blow my top
You can start me up, you can start me up,
I’ll never stop, never stop, never stop, never stop

(Jagger/Richards)

 

 

 

Oheistin tämän sivuston oikeaan palstaan Selkäliiton julkaiseman HyväSelkä-lehden artikkelin, jonka olen kirjoittanut selkäkipuisille ihmisille. Tarkoitukseni on herättää lukijaa pohtimaan erilaisten selkäkipujen eroavuutta toisistaan.

Lue itse. Ja mieti.

Vuosi 2012 kääntyi syksyksi. Urani ensimmäinen suullinen esitys englanniksi IAMMM:n BBratislavan kongressissa on takana. Helpotus näkyy olemuksesta? Esitin PSFS-suomennoksen validiteettitutkimuksen tulokset ja alaselkätutkimuksen protokollan.

 

 

 

Vuosi 2013 oli melkoinen matkavuosi. Ensin hain lisäoppia ja -kontakteja liikekontrollin häiriön tutkimisesta laboratorio-olosuhteissa. Tällainen paikka on Sveitsin Winterthurissa. Am Schlafhausen on taas Euroopan korkein vesiputous Winterthurin lähellä.

Low Back & Pelvic Pain maailmankongressi pidettiin Dubaissa. Esitin tutkimukseni kolmen kuukauden (hoidon välitön vaikutus) tulokset. Toinenkin Itä-Suomen yliopiston tutkija oli saanut kutsun tulla esiintymään. Kuvassa oleva kaverini on nimeltään Marinko Rade.

Dubai kongressikuvaDubaiDubai kongressi

Winterthur

 

Kolmas vuoden 2013 matka suuntautui Bordeauxiin oheisen julisteen informaation mukaisesti. Nyt esitin tutkimuksen kolmen kuukauden tulosten lisäksi alustavan lopputuloksen.

altAmKW-ud3rhmsZ9qNPAU55ZexrFUcJpKxFJiIFZr-n9tl_jpg

1441354_10200746078040532_1281156622_n

altArCVOP1uz3dMEjl9G-Zog2q05ZUrvQDM448M6pd_s9xs_jpg(1)Paluumatkalla Pariisissa ihastutti Montmartren kaupunginosa.

 

WP_20140701_002Feeniks, feniks tai feenikslintu (kreikaksi foiniks, latinaksi phoenix) on muinaisen Egyptin mytologiassa sekä siitä johdetuissa taruissa myyttinen ja pyhä tulilintu.

Linnun sanottiin elävän kerrallaan joko 500, noin tuhat tai 1461 vuotta, ja olevan häikäisevän kaunis punakultaisissa höyhenissään. Tarinan mukaan aikansa tullessa täyteen feeniks rakentaa itselleen kanelipuun oksista pesän ja sytyttää sen, jolloin pesä ja lintu itse palavat roihuten tuhkaksi. Tuhkasta nousee uusi nuori feenikslintu, joka kokoaa edeltäjänsä tuhkat mirhaiseksi munaksi ja vie sen Heliopolikseen, Auringon kaupunkiin. Sanotaan myös, että feenikslintu tulee aina kun apua kipeimmin tarvitsee ja feeniksin kyyneleet parantavat jopa kuolemasta.(lähde: Wikipedia)

Hävisin taistelun roskaviestien tuomia viruksia vastaan. Legendaarisen Feenikslinnun tavoin poltin pesäni ja nousin tuhkasta uudistuneena. Laadimme yhdessä Mikko Järvisen kanssa kokonaan uudelle WordPress- alustalle tehdyn Tietoa selkäkivusta -sivuston. Menetin aiemmat blogikirjoitukseni ja niihin annetut kommentit. Juuri tuon kommentointimahdollisuuden kautta järjestelmään murtauduttiin. Tässä uudelleen tehdyssä sivustossa lukijan ei ole mahdollista antaa kommentteja.

Mahdollisia kysymyksiä ja kommentteja vastaamaan minut tavoittaa parhaiten vesa.lehtola(at)omt.org – osoitteesta.

Suosittelen sinua tutustumaan Taustatietoa- kirjoitukseen, mikä löytyy sivuston ylälaidasta. Siinä pyrin tiivistetysti vastaamaan Mitä, missä ja milloin? – kysymyksiin.

Miksi? – kysymykseen vastaan yksinkertaisesti: lisää Tietoa selkäkivusta tarvitaan.