Minua pyydettiin kirjoittamaan blogiteksti osallistumisestani kansainväliseen kongressiin Genevessä. Suostuin ja aloitin kirjoittaa runkotekstiä jo ennen kongressimatkaa. Alkuvaiheen tekstituotos sisälsi tiukkoja faktoja ja pohjatöitä. Maagisesti kirjoittajan kynä alkoi pikkuhiljaa tehdä kaarevampia liukumia; teksti alkoi muuttua eletyksi tarinaksi ja tuli lopulliseen maaliinsa novellin muodossa.

Tekstissä olen ottanut vapauden nimetä suuren kongressin nimeltä World Congress for Physical Therapyn (WCPT) nimellä Liittoutuneet ja oman työtehtäväni mukaisen erikoisliiton International Federation for Orthapaedic Manual Therapyn (IFOMPT) nimellä Spesialistit. Todellisuudessa IFOMPT on yksi WCPT:n jäsenliitoista ja vastaa fysioterapeuttien kansainvälisistä manuaalisen terapian erikoistumisopinnoista.

Tuossa vielä vähän lisää taustatietoa:

Vesa Lehtola (fysioterapeutti OMT, FT, OMT-kouluttaja) on käynyt neljän vuoden aikana Kotkan Opiston luovan kirjoittamisen kursseja useiden opettajien johdolla. Tätä tarinaa on tukenut haminalaisen kirjailija Martti Linnan antama vetoapu.

AVAA TIEDOSTO ALLA OLEVASTA LINKISTÄ ( .PDF ). Istahda nojatuoliin ja anna tunteen viedä.

Kaiken-maailman-fysiot

Sivuston oikeaan palstaan jätän saman linkin pysyvästi otsikon ”Novelli Kaiken maailman fysiot” alle avattavaksi.

Screenshot_20190110-135120

Helsingin Sanomien artikkelitoimittaja Heidi Väärämäki lähestyi minua haastattelupyynnöllään. Kyseessä oli Minä väitän -teemahaastattelu. Puhelinhaastattelu ja lyhyt sähköpostikirjeenvaihtomme sujui hyvässä hengessä. Toimittaja vaikutti perehtyneen aihepiiriin jo ennen keskusteluamme. Haastattelun teema oli minun väitöstyötäni läheltä liippaava: välilevyongelmat alaselän alueella. Artikkelin nettiversio herätti huomiota ja sai aikaan myös yleisöosastoon kirjoitetun vastineen. Oma kärkeni haastattelussa oli herättää selkäkipuisia rohkeasti käyttämään selkäänsä.
Liitän koko artikkelin sivuston oikeaan palstaan otsikon Tietoa selkäkipuiselle alle.

Näyttökuva 2018-10-18 kello 19.43.15Odotukset olivat korkealla, kun sain luettavakseni Hannu Luomajoen uuden kirjan Liikkeen ja liikekontrollin testaaminen ja harjoitteet (VK-Kustannus Oy). Eikä kirja todellakaan pettänyt odotuksia. Klikkaa viereistä kuvaa—->

 

Fysioterapeutin kliininen tutkimustaito ja näyttöön perustuvien hoitomenetelmien valinta on korostunut viimeisten vuosien keskusteluissa.  TULE-vaivojen esiintyvyys ei ole laskenut huolimatta lisääntyneestä vaivojen syntyyn vaikuttavien tekijöiden tunnistamisesta. Parantuneet kuvantamismenetelmät, esimerkiksi magneettikuvaus, eivät myöskään ole varsinaisesti tarkentaneet hoitomenetelmien onnistumista. Kliinisen tutkimisen ja päättelyn yhteistyönä tapahtuva yksilöllisen hoitosuunnitelman laadinta korostuu. Juuri tähän Luomajoen kirja antaa selkeitä toimintamalleja – sekä tutkimisen että potilaalle ohjattavien harjoitteiden kautta.

 

Kirjan jaottelu on selkeä ja lukijaystävällinen. Neljän tutkimus- ja hoitokohteen esittely toimii erinomaisesti (selkä, niska, olka, alaraajat). Kirjan teemat etenevät loogisesti helpoista testeistä haastavampiin ja tarjoaa kullekin liike- tai kontrollihäiriölle näyttöön perustuvaa jatkoharjoittelua. Kuvamateriaali on selkeä ja liittyy oleellisesti testien ja harjoitteiden onnistuneeseen ymmärtämiseen. Kunkin kappaleen lopussa oleva lähdeluettelo on vaikuttava sisältäen tuoreita satunnaistettuja tutkimuksia ja kirjallisuuskatsauksia. Hannun kirja onkin tieteellisen viitekehyksen ja käytännön fysioterapian oivallinen yhteenliittäjä.

 

Mielestäni onnistunut ratkaisu on myös manuaalisen terapian liittäminen liikehäiriöiden fysioterapian käynnistäjäksi. Ja manuaalisen terapian kohdalla tieteellinen tutkimusnäyttö ei ole kiistaton, minkä Hannu selkeästi tuo esille.

 

Löysin toki myös kriittisiä kohteita kirjan sisällöstä. Shirley Sahrmannin uraauurtava työ liikekontrollin häiriöiden testaamiseen ja harjoitteiden laatimiseen tuodaan hyvin esille. Sahrmannin ajatus ns. Kinesiopatologisesta mallista (pitkään jatkuva nivelen väärä kuormitus johtuen liikekontrollin pettämisestä johtaa kudosten patofysiologiaan) on maailmalla joutunut kriittisen tarkastelun kohteeksi; erityisesti vartalon asennon eli huonoryhtisyyden ei ole osoitettu syy-seuraussuhde –analyyseissä johtavan selkäkipuun. Myöskään liikekontrollin heikentyminen ja sen seurauksena alkava selkäkipu ei ole vielä tutkimusasetelmissa selvinnyt. Nykyään onkin fysioterapia-alalla trendikästä puhua kudosten adaptaatiokyvystä ja antaa erityisesti ennestään kivuttomien ihmisten ”liikkua niin kuin haluavat”. Sen sijaan monilla selkäkipuisilla näitä liikekontrollin häiriöitä esiintyy. Uudempi käsitys liikekontrollin häiriöiden spesifeistä harjoitteista on se, että ne palauttavat kipupotilaan monimuotoisen, vaihtelevan selän asennonhallinnan. Luultavasti tämä selittää spesifien harjoitteiden menestyksen erityisesti haitta-asteen alentamisessa ja toimintakyvyn parantumisessa. Sahrmann, jota kirjan kirjoittanut Hannu myötäilee, haluaa puuttua liikkeen optimaalisempaan jakautumiseen eri nivelten välillä jo ennen kipuepisodien alkua. Onko tämä oikea tapa? Väittely jatkukoon.

 

Kirja oli myös helppolukuinen. Hannu on editoijan käsittelynkin jälkeen julkaissut lähes puheenomaisen tekstituotoksen, mikä miellytti minua lukijana. Joidenkin taulukkojen täsmällisyyttä olisin rutistanut editointivaiheessa. Ilmaisu ”ja niin edelleen”, ”jne” toistui usean teksti- ja taulukkokohdan viimeisenä lauseena. Mielestäni ilmaisu jättää lukijalle liian paljon tulkinnanvaraa.

 

Lopuksi haluan vilpittömästi suositella kirjaa. Kenelle? Aivan jokaiselle käytännön työtä tekevälle fysioterapeutille. Kokeneille ja vasta-alkajille.

Näyttökuva 2018-04-04 kello 19.48.11Keväällä 2018 tulee kuluneeksi 30 vuotta valmistautumisestani fysioterapeutiksi. Olen koko työurani työskennellyt tuki- ja liikuntaelinongelmien parissa ja erikoistunut selkäkipujen fysioterapiaan. Kulunut aika on kliseen mukaisesti vierähtänyt nopeasti. Niin voi sanoa myös ammattini sisällön muutoksista; nopeassa vauhdissa kasvava tutkimusmäärä on muuttanut selkäkivun fysioterapiaa.

Viimeisin Muutoksen aalto on juuri nyt käynnissä: kansainvälisen tutkijayhteisön yhteenveto selkäkivun hoitoon käytetyistä menetelmistä muuttaa käytäntöjä radikaalisti. Turhia magneettikuvatutkimuksia, pitkiä sairaslomia, aiheettomia lääkekuureja, selkäleikkauksia ja pitkiä passiivisia hoitojaksoja kritisoidaan ja omatoimiseen selkäkivun itsehoitoon kannustetaan. Fysioterapeutin näkökulmasta terapeutti-potilas -suhde lähentyy; yhteisesti ja selkokielellä laaditut fysioterapian tavoitteet ohjaavat toteutusta. Fysioterapeutin tulee oppia kuuntelemaan potilaan huoli ja osata rohkaista aktiivisuuden säilyttämiseen. Fysioterapeutit saavat myös uusia tutkimuslomakkeita käyttöönsä. Näiden avulla on mahdollista seuloa pelkkää neuvontaa, tai vastaavasti useampaa fysioterapiakäyntiä, vaativa tilanne.

Myös fysioterapian sisältöä tarkentava aaltoliike on käynnistynyt. Viime viikolla väitöstyöni ohjaajan professori Hannu Luomajoen työryhmä julkaisi systemaattisen kirjallisuuskatsauksen liikekontrollin harjoitteiden vaikutuksesta alaselkäkipuun. Näiden harjoitteiden vaikuttavuus on hyvä ja verrattaessa muihin harjoittelumuotoihin liikekontrollin harjoitteet osoittautuivat tehokkaammiksi. Oman väitöstyöni päätutkimus oli myös valikoitunut tähän kirjallisuuskatsaukseen. Tämä tulos ei ratkaise selkäkipuisen potilaan harjoitteiden valikoitumista sellaisenaan, vaan edelleen tarvitaan hyvää potilaan haastattelu- ja kliinistä tutkimustaitoa ja kliinistä päättelyä.

Ja se yksilöllinen, ainutlaatuinen potilas pitää sopivasti vireänä. 30 työvuoden jälkeenkin.

IMG_20180210_142140Olen ollut fysioterapeutin urani aikana monenlaisissa omaa ammattitaitoani arvioivien tilanteiden kohteena: teoriatenttejä, käytännön työnäytteitä, graduseminaareja, kansainvälisiä ja kansallisia kongressiesityksiä unohtamatta väitöstilaisuuttani. Suoria televisioesityksiäkin ja lehdistöhaastatteluja on mahtunut mukaan.

Eilen koin aivan uuden oppimistilanteen Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen fysioterapeuttien verkostoitumistapaamisessa Helsingissä. Kokoontumisen teemana oli ”Ekspertit työssään” ja sain kunnian olla yksi näistä kolmesta ekspertistä. Muut olivat Mikko Patovirta ja Jerry Ketola, raudanlujia alan ammattilaisia kumpikin. Koulutuksen tavoitteena oli havainnollistaa meidän kolmen lähestymistä saman, moniongelmaisen potilaan haastatteluun, tutkimiseen ja fysioterapiasuunnitelman tekemiseen.

Tilaisuus eteni siten, että minä tutkin ja arvioin potilaan ensin. Painotin esityksessäni potilaan itse merkitykselliseksi ongelmaksi kokeman toiminnan korjaamista. Tämän potilaan toimintaongelmat liittyivät pystyasennon hallintaan, seisomiseen ja kävelyyn ja tämän johdosta löysin hänelle asiaan soveltuvia tasapainoharjoitteita. Mikko Patovirta on erikoistunut psykodynaamiseen fysioterapiaan. Hänen lähestymistavassaan samainen potilas sai erittäin käytännönläheisiä kehon jännittymisen reaktioiden tunnistamisharjoitteita. Jerry Ketola toi Suomeen vastikään rantautuneen CFT- menetelmän näkemyksen potilaan haastatteluun ja sitä kautta esille tulleisiin kuntoutumisen esteisiin. CFT eli kognitiivisfunktionaalinen terapia on lupaava, uusia näkökulmia tuonut näkemys potilaan kokonaisuuden huomioivaan terapiaan. Myös Jerryn potilaalle antamat kotiharjoitteet vaikuttivat osuneen kohdalleen ja tilaisuuden potilas koki ne hyödyllisiksi. Mielestäni merkittävää meidän kolmen johtopäätöksissä oli yhtenäinen näkemys potilaan kyvystä pystyä itse omilla toimillaan ja pienillä muutoksilla muuttamaan kiputilaansa ja toimintakykyään.

Tilaisuuden päätti yleisönä toimineiden fysioterapeuttien avoin palautekeskustelu. Itse koin eilen järjestetyn tilaisuuden rakenteen olleen erittäin hyödyllinen; uskon, että ”ekspertit”, yleisö ja potilas loivat monikerroksisen ja kaikkiin suuntiin avautuneen oppimistilanteen, jonka lopuksi koimme kaikki olleemme voittajia.

Oheistan nettisivun, johon on laadittu SOMTY ja SMLYn Syysopintopäivien luentoni. Otsikon mukaisesti luennossa pohditaan alaselkävaivojen harjoittelutapoja teemalla tarvitaanko spesifisyyttä vai riittääkö keskivartalon lihaksia vahvistava harjoittelu. Esitys rakentuu tieteelliseen viitekehykseen ja sen sisällä on myös oman väitöstyöni keskeiset tulokset ja johtopäätökset.

Saat valtuuteni käyttää tätä esitystä oman oppimisen lisäksi opetuskäyttöön esimerkiksi fysioterapiaopiskelijoille.

Joten, tuosta klikkaamalla pääset vauhtiin.. Useassa diassa saat lisätekstiä tai kuvioita näkyviin klikkaamalla dian oikeassa yläkulmassa olevaa nuolta tai Next-painiketta.

https://indd.adobe.com/view/417814f3-c52d-49a2-bdc5-0fb6050c45cd

Tästä on nyt laadittu pysyvä linkki oikean palstan kohtaan Tietoa alan ammattilaisille, josta löytyy otsikko Luento fysioterapeuteille.

Tapahtuu elävässä elämässä. Kouvolassa paikassa nimeltä Kymen Paviljonki:

Olen luennoimassa Kymenlaakson Fysioterapeuteille ja, kesken esityksen, yhdistyksen puheenjohtaja ojentaa hallituksen päätöksellä mulle tunnustuksen ”Arjen Ahertaja”.
Tämä on harvinainen, yhdistyksen historiassa vain kerran aiemmin jaettu nimike, joten, kö-höm.., köh, köh.. roskako se siellä silmänpohjassa.. 

Arvostan tätä nimikettä erittäin paljon. Yksi syy on se, että en ollut hakenut sitä, en edes tiennyt tästä nimikkeestä etukäteen mitään, ja yhdistyksen hallitus todella oli halunnut muistaa minua.

Juhlan jälkeen koittaa arki.

IMG_20171007_141404

Tämä syksy on kiireisin luento- ja koulutusurani aikana. Useat työyhteisöt ovat kutsuneet minut esittämään väitöstyöni tuloksia. Esiinnyn SOMTYn ja SMLYn yhteisillä Syysopintopäivillä Tampereella ja Lounais-Suomen Fysioterapeuttien 90-vuotisjuhlassa Turussa.

Kaikille fysioterapeuteille avoimia koulutuksiani on mm. Lahden AMK:n täydennyskoulutus otsikolla ”Alaselän liikekontrollin häiriö – miten toimia?”

Kaksipäiväinen koulutuskokonaisuus, joka muodostuu ensimmäisen päivän teoriaosuudesta (5 x 45 min.) ja toisen päivän käytännön klinikkatyöskentelystä (8 x 45 min).
Koulutukseen voi osallistua joko molempiin päiviin tai erikseen vain luentopäivään.
22.9.2017 klo 12.00 – 17.00 luento
23.9.2017 klo 9.00 – 16.00 käytännön klinikkatyöskentely.

Ilmoittautuminen

Minna Kämäri
minna.kamari@lamk.fi
p. 044 708 1445

Toivottavasti nähdään koulutuksissa!

Sain kutsun MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmaan asiantuntijan rooliin. Teemana tällä kertaa oli liiallinen särkylääkkeiden käyttö. Oma osuuteni oli kertoa fysioterapian vaikuttavuudesta tuki- ja liikuntaelinkivun hoidossa.

Tilaisuus oli rennon oloinen; asiantuntevat toimittajat johdattivat keskustelun rytmin lähes normaalin päivittäisen kanssakäymisen tasolle. Toinen paikalle kutsuttu asiantuntija oli Auron-ketjun toimitusjohtaja Panu Kuusisto. Ja käyttääkseni kliseistä ilmaisua ”some räjähti”: meidän saamamme palaute oli todella kannustavaa ja teeman esille tuontia kiiteltiin vuolaasti.

Tallenne on (toistaiseksi) katsottavissa https://www.katsomo.fi/#!/jakso/33001003/huomenta-suomi/762847/keskiviikko-7-6-klo-625.Näyttökuva 2017-06-07 kello 19.39.12

Eppu Normaalin biisissä” Vanha kellarissa valittaa” hoetaan otsikon kaupunkeja. Alaselän liikekontrolli ja sen fysioterapia kiinnostaa nyt kovasti ja käyn esittämässä tutkimustuloksiani eri ammattiryhmille mm. otsikon kaupungeissa.

Helsingissä tuli käytyä myös pokaalinkiilto silmissä. Selkätutkimus 2017 -kilpailu järjestettiin Ortonissa 14.3. En voittanut parhaan selkätutkimuksen palkintoa, mutta yleisöäänestyksen perusteella onnistuin saamaan illan parhaan esityksen palkinnon.IMG_20170314_213050